Hirvenmetsästys
Hirviporukanjohtaja Sami Kontkanen 050 557 2060.
Hirvisäännöt:
Itä-Kuusjärven Erämiehet ry
Hirvenmetsästyssääntö
YLEISTÄ
Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
KAATOLUVAT
Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta, hirviseurueen johto tai erikseen valtuutetut jäsenet. Kaatolupa-asioissa seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.
OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran varsinaiset hyvämaineiset ja maltilliset jäsenet. Jos hirviseurueen jäsen on maanvuokraaja on vuokrasopimus oltava kaikelle riistalle. Seurueen jäsen sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä ja hirviseurueen päätöksiä sekä metsästyksenjohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu metsästyksenjohtajalle 15.8. mennessä. Metsästykseen osallistuvalla tulee olla voimassa oleva metsästyskortti, asetuksen edellyttämä hirviase ja siihen kantolupa sekä voimassa oleva ampumakoe. Jäsenen on osallistuttava seuran järjestämiin hirvenammuntoihin tai suoritettava vuosittain hyväksyttävästi hirvenammuntakoe.
METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO
Seuran hirvenmetsästyksen johtajan valitsee vuosittain seuran sääntöjen mukaan seuran vuosikokous ja tarvittavan määrän varajohtajia kesäkokous hirvenmetsästyksen johtajaa kuultuaan. Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.
METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT
Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seuran kesäkokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenille. Metsästys toteutetaan yhtenä joukkueena. Hirvilupamaksut ym. jahdista aiheutuvat kulut kerätään jahtiin osallistuvilta etukäteen. Maksu on suoritettava 15.9. mennessä. Maksun laiminlyönti merkitsee jäämistä jahdin ulkopuolelle.
Tilinumero Osuuspankki: FI41 5197 0350 0082 25 /Hirvijaosto
Uusilta osallistujilta peritään 200€ liittymismaksu hirviseurueeseen.
Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (lauantai-sunnuntai). Myös hirvipeijaispäivä katsotaan metsästyspäiväksi. Peijaisiin osallistutaan joko peijaisia edeltävän päivän talkoissa tai peijaisissa. Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää hirviseurue. Johtaja pitää jahtipäivistä kirjanpitoa ja huolehtii seurannasta. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista pyritään sopimaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.
Koiramiehet päättävät jahdin johtajan kanssa kuka lähtee mistäkin alueella, jossa metsästetään ja siitä ilmoitetaan muulle hirviporukalle. Koiramies on velvollinen ilmoittamaan vähintään 30 minuutin välein tilanteesta hirvijohtajalle. Koiramies on velvollinen luovuttamaan koiransa GPS -seurantatunnukset muille seurueen jäsenille.
Pyyntiin osallistuvat eivät saa pyyntipäivänä ampua muuta riistaa (ellei muuta ole sovittu) kuin hirveä ja nimenomaan sellaista hirveä, jonka pyynnistä on sovittu. Mikäli jäsen ampuu muun kuin ammuttavaksi määrätyn tai sovitun hirvieläimen taikka käyttäytyy muutoin annettujen ohjeiden ja määräysten vastaisesti, johtaja poistaa jäsenen tapahtumapäivän ja seuraavan päivän jahdeista, sekä niiden päivien lihaosuuksilta.
TURVAOHJEET
Ase ladataan ja tyhjennetään passipaikalla.
Sallitut ampumasektorit ovat passiketjuun nähden 15 astetta eteenpäin. Ase ladataan ja tyhjennetään passipaikalla.
Passipaikalta poistutaan johtajan/ryhmänjohtajan luvalla. Luvatta poistunut ja passista siirtynyt ei osallistu seuraavana viikonloppuna aseellisena jahtiin.
Paikaltaan siirtymisen seurauksena sattuneesta mahdollisesta vahingosta vastaa siirtynyt passimies itse. Oman ja muiden turvallisuuden vuoksi annetussa passissa on pysyttävä!
Ampua saa, vasta kun on varma hyvästä osumasta! Jos epäröi, kannattaa jättää ampumatta, siitä ei rangaista.
Haavoittunutta hirveä ei saa lähteä seuraaman yksin, korkeintaan 150 m:n matka on sallittu sillä ehdolla, että naapuripassit ovat tietoisia. Johtaja ratkaisee jatkotoimenpiteet. Jälkiä ei tule sotkea. Laukaisuhetken oma ja hirven paikka tulee merkitä. Sellaiselle henkilölle, joka ei ole aiemmin ollut hirvijahdissa, nimetään ns. kummi, joka neuvoo ja opastaa hirvenmetsästyksessä.
Alkoholin tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ei saa osallistua jahtiin.
OSALLISTUMISVELVOLLISUUS
Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin mm. Saaliin kuljetus, saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaisten esivalmistelut. Itse peijaiset järjestää seura. Jokaisen hirviseurueen jäsenen on osallistuttava metsästykseen. Jäsenen on aina ilmoitettava kesken jahdin tapahtuvasta poistumisestaan johtajalle. Poissaoloksi lasketaan myös se, jos jäsen poistuu jahdista ilman pätevää syytä muun seurueen jatkaessa vielä metsästystä. Poistuttaessa kesken jahtipäivän katsotaan jahtipäiväksi ½ päivää.
AMPUMATAITO JA SAALIINKÄSITTELY
Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
Ellei johtaja toisin määrää on ampujan suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen sekä suolistaa saaliinsa naapuripassien avustuksella.
Kokeneiden velvollisuus on neuvoa vasta-alkajia.
Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella, epähygienialla tai muulla tavalla.
Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan saaliin käsittelyyn.
HAAVOITTAMISTILANNE
Haavoittamistilanteessa radioliikenne on ehdottomasti kielletty kaikilta, joilla ei ole asiasta mitään asiallista tietoa. Radioliikennettä käyvät vain ampuja, johtaja ja näkijä(t).
Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä, siihen ammutun laukauksen jälkeen.
Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle ampujan tulee:
-
ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla johtajalle
-
merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa ampumishetkellä
-
merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä merkiten ne ja niitä sotkematta enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähtemisestä on aina ilmoitettava naapuripasseille.
KAATAJAMÄÄRITYS
Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi merkitään henkilö, joka todennäköisimmin on ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus , joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
Tulkintatilanteissa on kaatajiksi nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvat saalisosuuden keskenään.
SAALIIN JAKO
Kaadetun hirven talja, pää ja mahdolliset sarvet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle. Metsästysvieraiden mahdollisesta saalisosuudesta sovitaan etukäteen.
Sisäelimet sydän, maksa, ja munuaiset jaetaan hirveä haukkuneen koiran omistajan ja ampujan kesken.
Kaadetusta hirvestä toimitetaan kaatopaisti n. 2,5kg sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Mikäli samalle tilalle tulee useampia kaatoja, nämä paistit arvotaan sellaisten maanvuokraajien kesken joiden maille kaatoja ei ole saatu. Hirviseurueeseen kuuluvalle maanvuokraajalle ei anneta kaato- tai arpapalaa.
Jahtikaudessa hirviseurueen jäsenellä on kaksi vapaapäivää jahdista. Poissaolosta on ilmoitettava ennen jahtipäivän alkua metsästyksenjohtajalle. Lihaosuuksille pääsee vain niiltä päiviltä kun on saatu saalista ja kun on ollut jahdissa tai käyttänyt vapaapäivänsä ilmoittamalla siitä etukäteen.
Yleisiä metsästyspäiviä ovat lauantai ja sunnuntai. Arkipäivinä tapahtuvasta metsästyksestä ei menetä lihaosuuksia, vaikka ei ole arkena jahdissa..
Lihanjako toteutetaan arpomalla, yksityiskohdat sovitaan etukäteen seurueen kokouksessa.
RIKKOMUSSEURAAMUKSET JA ERIMIELISYYSRATKAISUT
Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomuksista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.
Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
Metsästäjä voidaan erottaa hirviporukasta määräajaksi jos hän:
Lievin rangaistus: Tapahtuma- ja seuraavapäivä pois jahdista ja niiden lihaosuuksilta.
Suuremmat rangaistukset käsittelevät yhdessä seuran johtokunta ja hirvijohtajat.
Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
METSÄSTYSVIERAAT
Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta tekee hirviseurue.
Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee metsästyksenjohtaja.
Vieraiden perehdyttäjistä päätetään ennen jahtia.
Vierailta perittävistä maksuista päättää hirviseurue.
METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.
| 
